Kaiutinlaatikon pintakäsittely

  Päätin petsata oman kaiutinlaatikkoni keltaseksi. Kellostani tulisi siis aurinkokello. Ostin petsin paikallisesta maalikaupasta, niin sanotun pussipetsin. Petsi sekoitettiin lämpimään veteen, ja alettiin sutia sienimäisellä siveltimellä.

Petsipussi ja sivellin

Itse petsaaminen oli helppoa. Ensin laatikko sivelleltiin petsillä, tämän jälkeen annettiin sen kuivahtaa hetki, jonka jälkeen siitä pyyhittiin ylimääräiset pois. Hion hienolla paperilla vielä kevyesti tämän jälkeen koko laatikon.

Aurinkokello petsattuna

Tämän jälkeen tuputin kelloon vielä tunnin merkit. Tein kellotaulun itse. Suunnittelin sen ensin paperilla, tämän jälkeen siitä otettiin kalvokopio, ja leikkasin mattopuukolla numerot irti kalvosta.Tässä täytyi huomata käyttää lakkaohenteista maalia, jotta petsi ei lähtisi leviämään tuputtaessa. Tuputtaessa käytetään myös mahdollisimman vähän väriä, jotta se ei lähtisi leviämään rumasti. Tuputus tapahtui vaahtomuovin palalla. Tämän työvaiheen kuivuttua lakkasin työn vielä lakkaohenteisella lakalla, jonka kuivuminen kesti vuorokauden.

Tuputettu kellotaulu

Kaiutinlaatikon jyrsiminen

Nyt tiedän, mitä jyrsiminen on, eikä se edes ollut vaikeaa. Tänään jyrsin kaiutinlaatikkoni pohjaan uran, jotta laatikon pohja saadaan istutettua laatikon pohjaan. Tämän voisi toki tehdä sirkkelillä, mutta täytyy kyllä sanoa, että jyrsimällä se onnistui näppärästi. Jyrsimen terä söi puuta kahdesta suunnasta: pystyyn ja vaakaan, joten tarvittava ura syntyi, kun kappaleen veti kerran terän ohi. Kappaletta pystyi helposti mallaamaan laatikon pohjaan, ja pikkuhiljaa jyrsin lisää, jotta pohja loksahtaisi paikallee.

Jyrsinpöytä.

Kappaletta liikutetaan rauhallisesti nuolen suuntaan pyörivän terän ohi.

Jyrsitty ura pohjakappaleessa

Seuraavaksi jyrsin myös kaiuttimia varten tekemäni reiät. Tämän olisi voinut tehdä jo ennen laatikon liimausta, mutta onnistui hyvin myös tässä vaiheessa. Jyrsimeen vaihdettiin erilainen terä, jolla saatiin tehtyä kaunis kaareva muoto/reuna reikiin. Samalla terällä jyrsin myös kaikki laatikon reunat, jiirit pääsivät nyt oikeuksiinsa :) ! Tämän terän kohdalla piti olla tarkkana, että asetti terän oikealle korkeudelle, jotta jyrsitystä reunasta tulisi kaunis.

Kaiuttimen reiän jyrsiminen

Laatikon reunojen jyrsiminen

Kaiutinlaatikko

Kaiuttimille pitää tehdä laatikko, jonka sisälle kätketään virtapiirilevy. Aloitin oman kaiutinkotelon rakentamisen sillä ajatuksella, että siitä tulee myös kello, koska sellainen puuttuu meidän olohuoneestamme. Jos kautinlaatikolle ajan myötä käy niin, ettei sille ole enää käyttöä kaiuttimena, toimii se ainakin kellona, ja kelloa tarvitaan aina.

Aluksi sahasin 18 millimetriä paksusta liimapuulevystä kauttimen seinät. Etu- ja takaseinä ovat neliön muotoisia (200 mm x 200 mm), muut osat ovat suorakulmioita kokoa 160 mm x 200 mm. Sahaaminen tapahtui pyörösahalla eli kansankielellä sirkkelillä. Alakoululaiset eivät saa käyttää sirkkeliä, ja yläkoululaisetkin ainoastaan opettajan välittömässä valvonnassa eli käsivarrenmitan päässä. Sahaamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että puun syiden suunta tulee samoinpäin joka osassa. Näin pienessä kappaleessa puun eläminen ei juuri vaikuta, varsinkin kun tulen säilyttämään sen sisätiloissa. Itselleni kävin niin, että yksi kappale tuli sahattua väärään suuntaan. Ennen sahaamisen aloittamista suoristin liimapuulevyn yhden kulman. Näin saimme kaikki osat varmasti suoraan kulmaan.

valmiiksi sahatut osat

Seuraavaksi piti miettiä, millaisella liitoksella kappaleet yhdistetään toisiinsa. Jos oikein tarkkoja ollaan, päätin liitostavan ennen sahausta. Vaihtoehtoina oli käytännössä kaksi: tappiliitos suoraankulmaan tai tappiliitos jiirikulmaan. Näitä kahta olin  pyöritellyt omassa mielessäni vastoin parempaan tietoa. Koska olin aikaisemmin kokeillut tappiliitosta, päädyin sahaamaan kappaleiden kulmat vielä jiiriin. Tämä onnistui kätevästi sirkkelillä, koska sen terän pystyi säätämään 45 asteeseen hyvinkin helposti.

kohti jiiriä 

Kappaleen suora reuna asetetaan vasten sahausvastetta ja sitten vaan työnnetään kappale terän ohi. Sormet siten, ettei ne vahingossakaan osu terään. Sahan terä kannattaa säätää siten, että terä on yhden hampaan korkeuden verran sahattavan kappaleen yläpuolella. Tällöin vahingon sattuessa tulee pienin mahdollinen vahinko.

Seuraavaksi sahasin pohjan kiinnitystä varten uran kappaleiden alaosiin. Tämäkin tehtiin sirkkelillä sahaamalla kahdessa eri suunnassa sahausvastetta apuna käyttäen.

sahausmerkintä

urat valmiina tulevaa pohjan kiinnitystä varten

Kaiutinkotelon kiinnitetään kaiuttimet siten, että molemmat osoittavat sivulle. Tämän vuoksi porasin sivukappaleisiin reiät kaiuttimia varten. Koska kappaleet oli tässä vaiheessa jo sahattu jiiriin, oli niiden kiinnittäminen pylväsporakoneeseen haastavaa. Toinen halkesi, mutta sen korjaaminen onnistui mukavasti liimaamalla. Jatkossa kannattaisi tehdä reikien poraaminen ennen jiiriin sahausta.

Sivukappaleissa on reiät kaiuttimia odottamassa. Huomaatko jotain eroa kappaleissa?

Kaiutinlaatikon etuosaan tulee kello, joten siihen pitää porata reikä kellokoneiston kiinnitystä varten. Samoin taustalle piti tehdä aukkoa koneistolle, koska muuten koneiston ruuviosan korkeus oli pienempi kuin käyttämäni liimapuun korkeus.

kellon koneisto ja porattu reikä

tila koneistolle tehtiin oksaporan avulla

Koska oli ajanut kappaleet jiiriin, alkoi puutappoliitos tuntua hankalalta toteuttaa. Päädyin ajamaan kappalaisiin urat sirkkelillä. Löysin 3 mm vaneria, joita hioin hieman ohuemmiksi ja sahautin sopivan kokoisiksi. Nämä vanerin kappaleet toimivat "puutappeina" jiiriliitoksessani. Kohdistaminen tuntui jopa helpommalta kuin puutapeissa, koska koko sivu oli vedetty uraksi. Kuvat selkeyttävät asiaa.

Lopuksi vielä kuva koko palapelistä ennen liimausta ja vaneriliitoskappaleista

Kellon koneistosta tunnistaa etuseinän. Pohjaan ei ole vielä tässä vaiheessa tehty mitään. Sen muotoilu ja istuttaminen koteloo tehdään vasta lopuksi, jolloin todella nähdään, mitä tulee tehdä.

vaneriliitokset

Seuraavaksi oli vuorossa liimaaminen, ennen liimaamista kokosin laatikon, ja se tuntui onnistuvat hyvin. Ennen varsinaista liimaamista laitoin liimaa jokaisen kappaleen "päätypuuhun", koska se imee liimaa enemmän kuin toisen sivut. Liiman annettiin kuivahtaa hetken.

Tämän jälkeen liimaa sudittiin kaikkiin sivuihin ja uriin. Piti toimia kohtuullisen nopeasti, että laatikko saadaan kokoon ennen liiman kuivumista. Laatikon kulmat kirittiin vannepuristimella ja monella monella puristimella..

vannepuristimen asettelua

Aluksi ajatus oli laittaa paketti kasaan kahdella vannepuristimella ja muutamalla ruuvipuristimella, mutta ei sitten mennytkään niin, joten..

fullereeni

Nimesin tämän teoksen fullereeniksi. Kaiken tuon keskellä on kaiutinlaatikkoni. Kotelo oli puristuksissa noin puolituntia-tunnin, jonka jälkeen fullereeni purettiin puristin kerrallaan kaiutinlaatikoksi. Alla olevassa kuva on otettu kotelos pohjasta, jota ei siis vielä ole alettu asentamaan paikalleen.

kaiutinlaatikko sisältä liimauksen jälkeen