Kaiutinlaatikko

Kaiuttimille pitää tehdä laatikko, jonka sisälle kätketään virtapiirilevy. Aloitin oman kaiutinkotelon rakentamisen sillä ajatuksella, että siitä tulee myös kello, koska sellainen puuttuu meidän olohuoneestamme. Jos kautinlaatikolle ajan myötä käy niin, ettei sille ole enää käyttöä kaiuttimena, toimii se ainakin kellona, ja kelloa tarvitaan aina.

Aluksi sahasin 18 millimetriä paksusta liimapuulevystä kauttimen seinät. Etu- ja takaseinä ovat neliön muotoisia (200 mm x 200 mm), muut osat ovat suorakulmioita kokoa 160 mm x 200 mm. Sahaaminen tapahtui pyörösahalla eli kansankielellä sirkkelillä. Alakoululaiset eivät saa käyttää sirkkeliä, ja yläkoululaisetkin ainoastaan opettajan välittömässä valvonnassa eli käsivarrenmitan päässä. Sahaamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että puun syiden suunta tulee samoinpäin joka osassa. Näin pienessä kappaleessa puun eläminen ei juuri vaikuta, varsinkin kun tulen säilyttämään sen sisätiloissa. Itselleni kävin niin, että yksi kappale tuli sahattua väärään suuntaan. Ennen sahaamisen aloittamista suoristin liimapuulevyn yhden kulman. Näin saimme kaikki osat varmasti suoraan kulmaan.

valmiiksi sahatut osat

Seuraavaksi piti miettiä, millaisella liitoksella kappaleet yhdistetään toisiinsa. Jos oikein tarkkoja ollaan, päätin liitostavan ennen sahausta. Vaihtoehtoina oli käytännössä kaksi: tappiliitos suoraankulmaan tai tappiliitos jiirikulmaan. Näitä kahta olin  pyöritellyt omassa mielessäni vastoin parempaan tietoa. Koska olin aikaisemmin kokeillut tappiliitosta, päädyin sahaamaan kappaleiden kulmat vielä jiiriin. Tämä onnistui kätevästi sirkkelillä, koska sen terän pystyi säätämään 45 asteeseen hyvinkin helposti.

kohti jiiriä 

Kappaleen suora reuna asetetaan vasten sahausvastetta ja sitten vaan työnnetään kappale terän ohi. Sormet siten, ettei ne vahingossakaan osu terään. Sahan terä kannattaa säätää siten, että terä on yhden hampaan korkeuden verran sahattavan kappaleen yläpuolella. Tällöin vahingon sattuessa tulee pienin mahdollinen vahinko.

Seuraavaksi sahasin pohjan kiinnitystä varten uran kappaleiden alaosiin. Tämäkin tehtiin sirkkelillä sahaamalla kahdessa eri suunnassa sahausvastetta apuna käyttäen.

sahausmerkintä

urat valmiina tulevaa pohjan kiinnitystä varten

Kaiutinkotelon kiinnitetään kaiuttimet siten, että molemmat osoittavat sivulle. Tämän vuoksi porasin sivukappaleisiin reiät kaiuttimia varten. Koska kappaleet oli tässä vaiheessa jo sahattu jiiriin, oli niiden kiinnittäminen pylväsporakoneeseen haastavaa. Toinen halkesi, mutta sen korjaaminen onnistui mukavasti liimaamalla. Jatkossa kannattaisi tehdä reikien poraaminen ennen jiiriin sahausta.

Sivukappaleissa on reiät kaiuttimia odottamassa. Huomaatko jotain eroa kappaleissa?

Kaiutinlaatikon etuosaan tulee kello, joten siihen pitää porata reikä kellokoneiston kiinnitystä varten. Samoin taustalle piti tehdä aukkoa koneistolle, koska muuten koneiston ruuviosan korkeus oli pienempi kuin käyttämäni liimapuun korkeus.

kellon koneisto ja porattu reikä

tila koneistolle tehtiin oksaporan avulla

Koska oli ajanut kappaleet jiiriin, alkoi puutappoliitos tuntua hankalalta toteuttaa. Päädyin ajamaan kappalaisiin urat sirkkelillä. Löysin 3 mm vaneria, joita hioin hieman ohuemmiksi ja sahautin sopivan kokoisiksi. Nämä vanerin kappaleet toimivat "puutappeina" jiiriliitoksessani. Kohdistaminen tuntui jopa helpommalta kuin puutapeissa, koska koko sivu oli vedetty uraksi. Kuvat selkeyttävät asiaa.

Lopuksi vielä kuva koko palapelistä ennen liimausta ja vaneriliitoskappaleista

Kellon koneistosta tunnistaa etuseinän. Pohjaan ei ole vielä tässä vaiheessa tehty mitään. Sen muotoilu ja istuttaminen koteloo tehdään vasta lopuksi, jolloin todella nähdään, mitä tulee tehdä.

vaneriliitokset

Seuraavaksi oli vuorossa liimaaminen, ennen liimaamista kokosin laatikon, ja se tuntui onnistuvat hyvin. Ennen varsinaista liimaamista laitoin liimaa jokaisen kappaleen "päätypuuhun", koska se imee liimaa enemmän kuin toisen sivut. Liiman annettiin kuivahtaa hetken.

Tämän jälkeen liimaa sudittiin kaikkiin sivuihin ja uriin. Piti toimia kohtuullisen nopeasti, että laatikko saadaan kokoon ennen liiman kuivumista. Laatikon kulmat kirittiin vannepuristimella ja monella monella puristimella..

vannepuristimen asettelua

Aluksi ajatus oli laittaa paketti kasaan kahdella vannepuristimella ja muutamalla ruuvipuristimella, mutta ei sitten mennytkään niin, joten..

fullereeni

Nimesin tämän teoksen fullereeniksi. Kaiken tuon keskellä on kaiutinlaatikkoni. Kotelo oli puristuksissa noin puolituntia-tunnin, jonka jälkeen fullereeni purettiin puristin kerrallaan kaiutinlaatikoksi. Alla olevassa kuva on otettu kotelos pohjasta, jota ei siis vielä ole alettu asentamaan paikalleen.

kaiutinlaatikko sisältä liimauksen jälkeen

Piirilevyn valmistus

 Uusi kurssi ja uudet kujeet:) Uusin opintotehtäväni on rakentaa kaiuttimet virtapiiriä myöten alusta asti. Ensimmäinen ajatukseni uudesta työstä oli todella hämmentävä, koska siirryimme aihealueelle, joka oli minulle todella vieras. En ollut koskaan juottanut virtapiiriä. Uudet käsitteet: transistorit, elkot, polkot ynnä muut optokomponentit olivat minulle uusia tuttavuuksia.

Hommiin kuitenkin ryhdyttiin "kyllä se siitä" -menetelmää soveltaen. Aloimme valmistaa piirilevyä alusta asti valottamalla ja syövyttämällä erilaisissa liuokissa turhat kuparit (?) pois.

Ihan ensimmäiseksi piirilevylle suihkutettiin valokopiolakkaa, minkä jälkeen levy laitettiin uuniin kuivumaan pienellä lämmöllä noin viideksi minuutiksi.

Tämän jälkeen piirilevy laitettiin valottumaan valotuskoneeseen. Piirilevyn päälle asetettiin kopiokalvo, johon oli kopiotu tarvittava kaiuttimiin tarvittava virtapiirin rakenne.Piirilevyn annettiin olla laitteessa noin minuutin ajan.

Piirilevyt valottumassa

Kun piirilevy oli valotettu, alkoi kuparilevyn syövytys. Eli ne osat, jotka saivat valoa valotuskoneessa. syövytettiin pois kehitteessä ja ferrikloridissa.

Syövytys ja suihkutus eli "ferraari"

Kun piirilevystä oli syövytetty ylimääräiset kuparit pois, porattiin levyyn monta pienen pientä reikää pöytäporakoneella.

 

Tuntisuunnitelmat

Jakson työskentelyyn orientoidutaan jo luokkaopetuksessa fysiikan tunneilla aihepiiriä käsiteltäessä. Itse valaisimen suunittelutyö alkaa käsityön tunneilla. Opettaja esittelee oppilaille erilaisia valaisimia ja punontamalleja.

Oppilaiden tehtäväksi annetaan suunnitella valaisin omaan huoneeseen, jossa tulee käyttää tekniikoista punontaa ja ultratehokkaita ledejä sekä puutyön tekniikoita/materiaaleja.

Omaa työtä ja sen edistymistä seurataan jakson aikana oppimispäiväkirjan avulla. Tavoitteena on, että oppilas tietää seuraavalle tunnille tullessaan, mistä hän jatkaa seuraavalla kerralla.

Oppilaat voivat käyttää kuteina myös kotoa löytyneita kuteita, luonnon materiaaleja, lankoja. 

1. Opetuskerta (2 x 45)

Aihe, motivointi, havainnollistaminen

Työn suunnittelun aloittaminen, mallipiirrosten työstäminen
Aihepiiriin tutustuminen kuvien avulla

Tavoite

Jokaiselle syntyy käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä. Käsitteet: virtapiiri, rinnankytkentä, vastus ja vastuksen määrittäminen

Opetusmuodot

 Opettajajohtoinen työskentely, ryhmätyö, yksilötyö

Arviointi

Oppilaat kirjaavat oman suunnitelmansa käsityövihkoihinsa. He tekevät sinne aikataulusuunnitelman omalle työlleen. Jakson aikana arvioidaan omassa suunnitelmassa pysymistä.

Tunnin kulku

Aihe: Työn suunnittelu ja ideointi

Tunnin kulku: Opettaja johtaa

• kuvien katselu erimallisista valaisimista
• punonnan kertaaminen (loimet ja kuteet)

Aivoriihet : Pienryhmä

• ideointia ryhmissä

Oman tuotteen suunnittelu: yksilötyö

• Työjärjestys
• Mitä materiaaleja tarvitaan?

Teoriaosuus:

• kerrataan sähköoppia; rinnankytkentä, vastukset, ledit
• juottaminen opettajajohtoisesti
• työturvallisuus

Tunnin lopetus

• opettaja kirjaa ja kyselee, mitä materiaaleja valmistelee/sahaa ensi tunnille
• hyvää päivänjatkoa!

 

2. Opetuskerta (2 x 45 min)

Aihe: Viime kerralla aloitetun suunnittelun pohjalta työskentelyn aloittaminen

Tavoitteet: Työskentely käynnistyy jouhevasti jokaisella oppilaalla. Oppilaat pystyvät etenemään oman suunnitelmansa mukaisesti. Poraaminen ja juottaminen alulle. Pylväsporakoneen käytön kertaus ja työturvallisuus.

Tunnin kulku

Opettaja johtaa:

• Opettaja kertaa vielä oppilaiden suunnitelmat ja tekee tarkennuksia niihin, jos tilanne sitä vaatii.
• Pylväsporakoneen käyttö: kertaus opettajajohtoisesti opetuskeskustellen.
• Tarvittavat materiaalit jaetaan oppilaille. Tekstiilimateriaalit annetaan vasta työn edetessä vaiheeseen, jossa niitä tarvitaan.

Yksilötyö, opettaja ohjaa tarvittaessa

• Oppilaat työstävät materiaalit oikeisiin mittoihin suunnitelmansa mukaisesti.

Organisointi:

• Noin puolet oppilaista aloittavat juottamaan omia töitään, puolet aloittavat poraamisesta ja puutöistä. Kun oppilas saa yhden vaiheen valmiiksi, siirrytään seuraavaan (eli puuhommista juottamaan ja juottamasta puuhommiin).Opettaja voi korostaa, että tämä kannattaa kirjata omaan työsuunnitelmaan olosuhteiden aiheuttamana muutoksena.
• Opettaja ohjaa tarvittaessa.
• Tunnin lopuksi siivotaan oma työpiste ja yhteiset tilat.

Arviointi:

• Tunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat vihkoonsa mitä ovat tänään tehneet ja mistä aikovat seuraavalla kerralla jatkaa. 
• Opettaja antaa myönteisessä hengessä palautetta tunnin kulusta.

3. Opetuskerta (3 x 45)

Aihe: Työskentely jatkuu uusilla työvaiheilla

Tavoitteet:Akryylilevyn kiinnitys vaneriin, katkaisijan juottaminen ledeihin,
Tunnin kulku:

Opettaja johtaa/yhteinen alku ja opetustuokio:

• Käydään alkuun läpi kunkin oppilaan työvaihe ja varmistetaan, että oppilas tietää mitä on tekemässä.
• Opettaja näyttää mallin akryylilevyn kiinnitämisestä rimoihin ja vaneriin (poraaminen ja ruuvaus).

Itsenäinen työskentely

• Opettaja ohjaa tarvittaessa ja kukin etenee oman työsuunnitelmansa mukaisesti.
• Tunnin lopuksi siivotaan luokka

Arviointi 

•  Tunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat vihkoonsa mitä ovat tänään tehneet ja mistä aikovat seuraavalla kerralla jatkaa.
• Opettaja antaa myönteisessä hengessä palautetta tunnin kulusta.
• Muistutetaan, että ensi kerralla oppilaat voivat tuoda koululle omia punontamateriaalejaan niin halutessaan: matonkuteita, oksia, paperinarua...

4. Opetuskerta (2x 45)

Aihe: Työskentely jatkuu
Tavoitteet: vahvojen teräslankojen muotoilu ja kiinnitys.

Tunnin kulku:

Opettaja johtaa:

• Tarkistetaan työvaiheet ja jatkosuunnitelmat
• Opettaja näyttää vasaraa ja alasinta käyttäen teräslankojen muotoilun lampun kehikkoa varten.
• Kolojen kaiverrus vanerin toiselle puolella yhteisesti

Itsenäinen työskentely

• Oppilaat etenevät omaan tahtiinsa
• Opettaja ohjaa tarvittaessa

Arviointi

• Tunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat vihkoonsa mitä ovat tänään tehneet ja mistä aikovat seuraavalla kerralla jatkaa.
• Opettaja antaa myönteisessä hengessä palautetta tunnin kulusta.

5. Opetuskerta (2 x 45) 

Aihe: Alumiinilangan pujottelu ja punonnan suunnittelu & aloittaminen
Tavoitteet: Oppilas harjaantuu huomaamaan punontaa ympäristössään.

Tunnin kulku: 

Opettaja johtaa:

• Tarkistetaan työvaiheet ja jatkosuunnitelmat
• Käydään opettajajohtoisesti läpi alumiinilangan pujottelu työhön.

Itsenäinen työskentely:

• Oppilaat jatkavat työskentelyä oman suunnitelman mukaan

Opetustuokio: punonta

• Osa oppilaista on jo edennyt tähän vaiheeseen, joten tarkastellaan asiaa.
• Opetuskeskustelu: Mitä punonta on? Missä he ovat nähneet sitä tehtävän? Kuka sitä on tehnyt? Onko oppilailla kotonaan jotain punottuja töitä? Mitä kaikkea voi käyttää punonnassa? Mikä materiaali sopii hyvin valaisimen punontaan?
• Katsellaan kuvia ja keskustellaan niistä.
•  Opettaja näyttää esimerkin, miten punotaan.
•  Opettaja esittelee käytettävissä olevat materiaalit. Oppilailla on mahdollisesti omia materiaaleja mukanaan.

Aivoriihi:

• oppilaat keskustelevat keskenään aiheessa ja suunnittelevat omaa punontatyötään: mitä materiaaleja olisi mahdollista käyttää ja miten?

Itsenäinen työskentely

• Oman punonnan suunnittelu käsityövihkoon
• Työskentelyn jatkaminen oman suunnitelman mukaan.
• Tunnin lopuksi siivotaan luokka.

Arviointi

• Tunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat vihkoonsa mitä ovat tänään tehneet ja mistä aikovat seuraavalla kerralla jatkaa.
• Opettaja antaa myönteisessä hengessä palautetta tunnin kulusta.

6. opetuskerta (2 x 45 min)

Aihe: Punotaan valaisimella varjostin.

Tavoitteet: Työn valmiiksi saaminen: varjostinosa valmiiksi ja valonlähteen ruuvaaminen vaneriin

Tunnin kulku:

Opettaja johtaa:

• Tarkistetaan työvaiheet ja jatkosuunnitelmat.
• Käydään yhteisesti läpi  valonlähteen ruuvaaminen vaneriin.

Itsenäinen työskentely

• Oppilaat etenevät omaan tahtiinsa.
• Punonta on vaihe, joka voi viedä yllättävän paljon aikaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä oppilaalta, lopputulos palkitsee, joten oppilaita kannattaa tässä vähän kannustaa :).
• Opettaja ohjaa tarvittaessa oppilaiden töitä.

Tunnin lopuksi siivotaan luokka ja tarkastellaan valmiita töitä.

Arviointi: Oppilaat tarkastelevat omaa työtään suhteessa omaan suunnitelmaansa. Oppilas voi pohtia mm. seuraavia kysymyksiä:  Miten työ eteni? Onnistuiko suunnitelma? Mikä työskentelyssä oli hankalaa? Mikä oli helppoa? Mitä tekisit toisin? Mitä opit?

 

Ajatuksia ajatuksia..

1. Miksi kuudes luokka?

Valitsin projektityön kohteeksi 6-luokan, koska työ edellyttää sähköopin tuntemusta. Uskon, että alakoulun oppilaista kuudennen luokan oppilaat osaavat jo tehdä yksinkertaisia juotoksia ja virtapiirejä. He ovat opiskelleen tuohon mennessä fysiikkaa ja kemiaa jo vuoden, joten perusasiat on heillä käsitelty jo teorian tasolla ja kokeillen luokkaopetuksessa. Toki on järkevää pohtia myös sitä, olisiko projekti järkevää toteuttaa yhtäaikaisesti tai välittömästi sähköopin opiskelun jälkeen, jolloin opiskellut asiat olisivat vielä hyvin mielessä, ja samalla opittua voisi konkretisoida välittömästi, jolloin päästäisiin myös opiskelemaan kokonaisuuksia pirstaleisuuden sijasta.

Työssä yhdistetään melko laajasti eri tekniikoita. Oppilaan tulee osata mm. sahata tiukkoja paikkoja ja tarkasti, porata, muotoilla paksuhkoa metallilankaa, juottaa virtapiiri rinnankytkennällä ja kytkentä katkaisijaan  Olennaista työn toteutuksessa on osata miettiä ja suunnitella järkevä työjärjestys. Esimerkiksi virtalähteelle/katkaisijalle on muistettava sahata kolo vaneriin ennen alumiinilangan pujottelemista porattuihin reikiin. Jos nämä työvaiheet menevät väärin päin, joutunee purkuhommiin. 

2. Opetussuunnitelman linkittyminen

Käsitöiden yleisten sisältöjen näkökulmassa työssä toteutuu tuoteideointi. Tavoitteena on lähteä liikkeelle siitä, minkälaisen yövalon oppilaat tarvitsevat omaan huoneeseensa. Oppilailla on tietyt materiaalit käytössään ja tietyt tekniikat. Olennaista on sisällyttää punonta työhön, muutoin tarkoituksena olisi antaa oppilaiden omien ideoiden kuljettaa, toki rajansa kaikella. 

Työssä pystytään tuomaan esille materiaalien tarkoituksenmukainen käyttö. Kude voidaan tehdä itse vanhoista lakanakankaista tai käyttää koulun käyttämättä jääneitä kankaita. Se, millainen lampusta punomalla muodostuu, on täysin punojan armoilla: annettakoon tässä kohtaa luovuuden viedä mennessään! Punonta itsessään on myös perinteikäs käsityön osa-alue. Tässä työssä punonta tuodaan esille jonain muuna, kuin perinteisenä tuohityönä tai jouluaskarteluna.Työssä konkretisoituu myös työjärjestyksen etukäteen suunnittelu ja toteutus. Oppilas harjaantuu ajattelemaan jo seuraavia työvaiheita. Kannattaako tämä tehdä tässä vaiheessa vai vasta myöhemmin?

2.1 Teknisen työn sisällöt

Visuaalinen suunnittelu toteutuu työn alkuvaiheessa, jolloin työtä hahmotellaan paperille luonnoksina. Tekninen piirtäminen, eli tuotteen piirtäminen eri suunnista on mielestäni olennaista, jotte osattaisiin ajatella ja suunnitella, miltä työ näyttää kaikista suunnita ja mitä reunaehtoja muoto aiheuttaa toteutukselle. Se, että oppilaiden tulee pohtia, miten he työssää annetuilla materiaaleilla toteuttavat punontaa, on mielenkiintoinen haaste. Tässä työssä alumiinilanka toimi loimilankana ja kuteena kangas, mutta voihan se olla jopa toisinkin päin.

        

Työn valmistamisessa isoimman lohkonajasta ainakin itseltäni vei ledien juottaminen. Jotta tämä vaihe etenisi jouhevasti, tulee niiden käyttöä harjoituttaa ja varmistaa, että oppilaat ymmärtävät, mitä ovat tekemässä. Mielestäni oli järkevää käyttää punaista johdinta silloin, kun juotin plussapuolta ja mustaa miinuspuolella. Ei mennyt navat sekaisin, ja opettajankin on helpompi ymmärtää missä on vika, jos hän ohjaa alusta asti tällaiseen työskentelyyn, Juottamisen kanssa korostaisin turvallisuutta potenssiin sata. Osa oppilaista on aikamoisia härvääjiä, joten kaikkea voi sattua, jos opettaja ei ole tarkkana.

2.2 Tekstiilityön sisällöt

Tekstiilityön sisällöstä ja samalla visuaalisesta suunnittelusta vastaa tässä työssä punonta. Se, miten ja millä värein oppilas toteuttaa punonnan on tässä työssä tarkoituksella jätetty avoimeksi. Oppilaalla on mahdollisuus suunnitella punonta osuus periaatteessa vapaasti, toki koululla on omat rajalliset resurssinsa, mutta aika moni asia on mahdollista. Toisin kuitenkin jotain esimerkkejä ja pientä kertausta aiheesta oppilaille nähtäväksi, jotta heillä olisi vähän ajatusta siitä, mitä punonnolla on mahdollista toteuttaa.  Jos punomisvaihe osuu työn viimeiseksi vaiheeksi, voi sen suunnittelun antaa hautua alkuprojektin ajan. Tämä kun on työn luovin vaihe, joka vaatii prosessointia.  Punonta on ikäänkuin sisustekstiili työssä, joten oppilaat voivat pohtia esimerkiksi sitä, millainen valaisin sopisi omaan huoneeseen tai eteiseen tai pikkusiskon sängyn päälle. Se, mihin tuote kotona sijoitetaan, vaikuttaa myös lopputulokseen.

Valmistamisessa, ja myös punonnan suunnitelussa, on hyvä tuoda esille mahdollisuus lisätä tuotteen elinkaarta. Jos punonnan suunnittelee ja toteuttaa siten, että sen voi melko helposti purkaa ja tehdä uudelleen, muuntuu valaisin tarvittaessa sopivaksi jokaiseen elämänvaiheeseen: vauvalle, koululaiselle, teinille, aikuiselle ja vanhemmalle väelle. Tässä konkretisoituu myös opetussuunnitelmassa mainittu aihekokonaisuus vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta. Tuotteen elinkaariajattelulla voidaan edistää sitä, ettei käsityötunneilla valmistetut tuotteet päädy kotona komeron perällä, vaan että niillä on oikeasti käyttöä ja tarvetta. Jos kodit muuttuvat "Tiimareiksi", on jossain kohtaa epäonnistuttu. Se, että tuote kestää aikaa, vähentää kulutusta ja samalla roskan määrää.

3. Hidasteita

Työn hankalin paikka liittyy punontakehiko muodostamiseen. Tässä työssä päädyttiin tekemään ylin ja alin "loimi" jäykemmästä metallilangasta kuin muut. Tämä oli hyvä ratkaisu, koska niihin oli hyvä ankkuroida tiukasti punonta. Metallilankaa piti muotoilla, vaneria kaivertaa ihan vähän ja lisäksi kiinnitin taivutetun metallilangan päät valaisimen taustalle epoksilla. En tiedä, kuinka yleistä epoksin käyttäminen alakoulussa on, uskoisin että sitä ei juuri käytetä. Tässä kohtaa tätä työtä sovellettaessa kannattanee miettiä, voisiko ratkaisu olla toisenlainen. Tämä ratkaisu oli toimiva, mutta ei välttämättä se paras. Jos liimaa päätyy käyttämään, on opettajan ohjeistettava käyttö huolella.

4. Eriyttäminen

Koska työ lähtee liikkeelle oppilaan omista ajatuksista ja ideoinnista, uskon, että itse ideointi jo eriyttää oppilaiden töitä eri taitotasoille. Kuudennen luokan oppilaalle tekniikoiden ei sinällään tulisi olla haastavia. Tarkoituksenmukaisen työjärjestyksen muokkaaminen lienee heikoimmille vaativa paikka. Opettajan tulee osata ohjata oppilaiden ajattelua suunnitteluvaiheessa. Ledien juottamisessa ei ole oikotietä onneen. Opettaja voi tarjota jotain malleja, joista on varmasti apua jokaiselle juottajalle, Toki heikommalle voi yrittää tarjota työtä, jossa ei ole niin monta juotosvaihetta, mutta voiko sitä varsinaiseksi eriyttämiseksi ymmärtää? Joukosta löytyy yleensä myös oppilaita, joilla työskentely ei tahdo käynnistyä. Idean keksiminen voi olla joskus todella työlästä. Opettaja voi yrittää tuoda kuvia tai oikeita malleja toteutetuista valaisimista.

KSP1 -työn toteutus vaihe vaiheelta

Tarvikkeet: Vaneria sopivaan kokoon sahattuna (suunnitelman mukaan), ultratehokkaita ledejä tai vastaavia, kutistusnauhaa, johdinlankaa, akryylilevyä, rimaa (koko katsottava tilanteen mukaan), ruuveja, juotin, tinalankaa, alumiinilankaa ja kohtuu jäykkää metallilankaa (3mm)

1.Porausreikien merkintä ja poraaminen, tehdään aukko katkaisijalle sahaamalla.  

Vaneriin porataan 3 mm poran terällä reiät 15 mm etäisyydellä toisistaan ja 10 mm etäisyydelle reunasta. Mittoihin kannattaa kiinnittä huomiota, jotta reiät eivät ole liian lähellä toisiaan tai reunaa (halkeamisen riski). --> merkinnät tehdään lyijykynällä vaneriin ennen porausta.

• 

  Mittaa ja merkitse vaneriin paikat poraukselle

Vaneriin poratut reiät rivissä

Samalla kannatta myös mallintaa katkaisija paikkaa vaneriin ja sahata kolo sitä varten (kuvassa mallattu paristokotelolla ja piirretty apuviivoja sahausta varten). Tässä työssä on ideana, että valaisin toimii paristoilla, joten katkaisijan olisi järkevä olla paikassa josta se on helppo laittaa päälle ja pois päältä. Kolon sahaaminen on haastavaa. Kuvaa katsoessa pystyy kannattaa ensin sahata selkäsahalla pienet kolot ja jatkaa muoto loppuun pikkuhiljaa lehtisahalla.

Kuvan yläreunaan tulee katkaisija myöhemmin

2.Pleksiin porataan reiät ledeille, ledit asetetaan pleksiin, juottaminen  

Akryylilevyyn porataan seuraavaksi reiät, joihin pujotetaan ledit riviin. Ledien reiät kannattaa asetella siten, että niiden juottaminen on yksinkertaista, toisin sanoen ei liian kauas tai lähelle toisiaan. Työntömitalla voi mitata, mikä on sopivan kokoinen reikä ledeille. Tätä voi testata siten, että kokeilee yltävätkö ledien miinus- tai plusnavat toisiinsa.

3. Juottaminen

Ennen juottamisen aloittamista on hyvä käyttää aikaa työturvallisuusasioiden kertaamiseen. Juotettaessa lähettyvillä ei saa olla mitään syttyvää. On korostettava myös sitä, että jos keskeyttää juottamisen hetkeksi ja poistuu paikalta, ettei kolviin jää virta päälle.  

• Tässä juotoksessa sovelletaan rinnankytkentää.

Tässä kuvassa on aloitettu juottamaan miinuksia toisiinsa (huomaa musta johdin!)

Nyt kaikki miinukset on yhdistetty toisiinsa

• Tämän jälkeen yhdistetään kaikki juotetut miinukset mustilla johtimilla toisiinsa tikapuusta toiseen, samoin plussas yhdistetään toisiinsa (ovat ylläolevassa kuvassa vielä juottamatta.). Plussien juottamisessa käytetään kutistesukkaa, jotta miinukset ja plussat eivät pääsisi koskettamaan toisiaan valaisemen ollessa päällä. Mitä siitä seuraisi?  Kutisteiden ollessa paikallaan, vielä lopuksi liitetään  jokainen plussatikapuu punaisella johtimella yksi kerrallaan toisiinsa.

4. Akryylilevyn kiinnitäminen vaneriin

• Akryylilevyyn porataan reiät kulmiin ruuveja varten. 
• Levy kiinnitetään neljällä ruuvilla kahteen puurimaan, jotka sahataan akryylilevyn mittaan.
• Akryylilevyä ledeineen ei vielä tässä vaiheessa kiinnitetä vaneriin, mutta vaneriin merkataan silti paikka, johon rimat aikanaan kiinnitettän. Sopiva ruuvi ja poranterä selviää taas työntömittaa käyttämällä.

Mallaus

Ennakkoon poratut reiät vanerissa

  Tässä vaiheessa mallataan tulevaa valonlähdettä vaneriin ja piirretään rimojen rajat. Näiden rajojen avulla porataan tässä vaiheessa reiät tulevaisuutta ajatellen: niiden avulla valaisinosa kiinnitetään myöhemmin vaneriin sen jälkeen kun lampun varjostinosa on punottu. Tämä vaihe on tärkeää huomata toteutuksessa. Kuvassa (Mallaus) näkyy myös katkaisijan asemointi. 

5. Katkaisijan juottaminen

Katkaisijan voi juottaa aikaisemmin muiden juotosten yhteydessä, mutta tätä tehdessä se tehtiin vasta tässä. Juottamisessa ei sinällään ole erikoista, mutta tulee kiinnittää huomiota siihen, kannattaako katkaisijan johtimista katkaista pieni pala pois. Katkaisijaa kannattaa mallata työhön.

Punainen punaiseen ja musta mustaan

6. Teräslankojen muotoilu ja kiinnitys

Tämä on yksi työn haastavimmista paikoista. Jos tuntuu, että tähän keksii järkevämmän ratkaisun, sopii kokeilla, ja mielelläni kuulen siitä itsekin. Päädyin kuitenkin siihen, että muotoilin kaksi tärkeintä "lointa" jäykähköstä teräslagasta, joka pitäisi valaisimen ylä- ja alareunat napakasti paikoillaan.

Muotiksi kannattaa valita jokin iso kappale. Pajalta löytyi pätkä tuomea.

 

Teräslangat päät muotoiltiin vasaraa alasinta apuna käyttäen.

Jotta teräslangat kiinnittyisivät kunnolla, vanerin toiselle puolella kaiverretaan pienet urat,johon taivutettu teräslanka upotetaan ja liimataan epoksilla. 

Huomaa pienet kaiverrukset vanerin kulmissa; näihin liimataan teräslangat päät epoksilla.

Liima kuivuu

 7. Alumiinilangan pujottelu

Tässäpä ei sitten ihmeitä, tärkeää on, että lanka on pehmeää/taipuisaa, eli on silloin helppo "ommella reiästä toiseen pöllin yli. 

 

Alumiinompelun lopputulema: loimet ovat valmiina!

8. Punonta

Punonta on työn luovin vaihe. Itse päädyin lumisissa tunnelmissa valkoiseen verhokankaanseen, joka löytyi kangaspinosta. Tavoitteena oli lumilyhtymäinen tunnelma. Oppilaat varmaan keksivät tähän jos jonkinlaisia väriyhdistelmiä!

Tässä käytetty kiertopujotusta, siten, että menin kuteella kahden loimen yli ja yhden takaisin. Näin metalliset loimet saa pois näkyvistä ja valaisimen pinnasta tulee kaunis.

 

Valmiiksi punottu lamppu

Valonlähde kiinnitetään punoksen alle ruuveilla, ja valmista on.

Ja valkeus tuli!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valaisin-projekti

Projektin aihe, teema ja tavoitteet

Projektini aiheena on 6.-luokkalaistaten yhdistetty teknisen työn ja tekstiilityön opintoja teemalla "valoa pimenevään iltaan". Projektissa suunnitellaan, valmistetaan ja arvioidaan käsityötuote, jossa yhdistyy teknisen ja tekstiilityön osa-alueilta puuteknologian, sähköopin, metallitöiden ja punonnan tekniikoita. Tavoitteena on suunnitella ja valmistaa valaisin omaan huoneeseen.

 

Opintojakson tavoitteet neilkentän mukaan jaoteltuina ovat seuraavat:

	TAVOITTEET	TAVOITTEET
ARVIOINTI	TIEDOT JA TAIDOT -          vaneri, akryylilevy, puurimaa, ledejä 12 kpl, vastukset ledeille, kytkentäjohto,tinalanka, kolvi, alumiinilanka 2mm, hitsauslanka tms jäykempi 3 mm, kudetta, ruuvit, patterikotelo, katkaisin -          poraaminen, sahaaminen, metallin taivuttaminen/muotoilu, punonta, juottaminen -          kolvi, saha, pylväsporakone tai akkuporakone, työvälineet	SUUNNITTELUN TAIDOT -          valaisimen punonta -           työjärjestys -          rinnankytkentä	ARVIOINTI
ARVIOINTI	TYÖSKENTELYN TAIDOT -          pitkäjänteisyys, työn tekeminen -          työjärjestyksessä pysyminen -	KASVAMISEN TAIDOT -          oman tuotoksen arvostaminenilo -          kestävä kehitys (tuotteet muunneltavuus)	ARVIOINTI
	TAVOITTEET	TAVOITTEET

Motivointi

Oppilaat motivoidaan aiheeseen yhdistämällä opintojakso fysiikan tunneilla opiskeltuun sähköoppiin. Oppilaat saavat tehtäväkseen suunnitella itselleen yövalon, jonka reunaehtoina on käyttää työssä ledejä (rinnankytkentä), punontaa ja taipuisaa metallilankaa..

Opetusmuodot

Yhteisöllinen oppiminen:

-   ideoiden tuottaminen aivoriihi-menetelmällä

- kaverin/parin auttaminen ja yhteistyö tuotteen valmistusprosessissa...

 Itsenäinen työskentely

- tuotesuunnittelu, opettaja ohjaa ja auttaa tarvittaessa
- itsenäinen, pitkäjännitteinen työskentely tuotteen valmistuksessa, oppimispäiväkirjassa seurataan työskentelyn edistymistä.

Opettajajohtoinen työskentely:

- sähköopin sisältöjen opiskelu fysiikan tunneilla käytännössä ja teoriassa.

- opetustuokiot tekniikoista / työvaiheista projektin aikana.